Kari Vierinen, Siuntio

Tuleeko merituulivoimapuisto Inkoon ja  Raaseporin edustalle nykyisillä eväillä ?

Inkoon Barösundissa järjestettiin hankkeen ensimmäinen julkinen esittelytilaisuus 16.6.2009. Tilaisuuteen oli saapunut runsas aktiivinen joukko paikkakuntalaisia ja mökkiläisiä. Keskustelu oli hyvin vilkasta alusta lähtien ja aiheet rönsyilivät laidasta laitaan. Tilaisuuden järjestelyt ontuivat pahan kerran ja puheenjohtajana toimineen ympäristökeskuksen ylitarkastajan oli välillä hankala pitää tilaisuus hallinnassa ja esittelypuheenvuorot sekä yleisön kysymykset järjestyksessä. Monta asiallista puheenvuoroa ja kysymystä  jäi pitämättä, kun ihmiset poistuivat ennen tilaisuuden päättymistä turhautuneena. Erityisesti mökkiläiset kritisoivat hanketta ja sen yllättävän nopeata valmistelua. Olisikin hyvä kysyä mikä oli tilaisuuden tarkoitus ja miten pääsimme aiheessa eteenpäin? Pitäisikö ensin yleisellä tasolla selvittää se, että onko tässä mitään järkeä. Kannattaako meren pohjaa lähteä laajalla alueella kameroilla kuvaamaan ja muita kalliita selvityksiä tekemään,  jos koko hanke kaatuu? Näillä eväillä on kyllä edessä hyvin pitkä prosessi erilaisten oikeudellisten valituskierrosten merkeissä. Tällaista hanketta ei saisi viedä eteenpäin ns. päästöoikeusrahastuksella tai voimallisilla valtion tukirahoilla. Saaristomerellä Högsårassa ovat tuulivoimalaitokset viime kesästä alkaen pyörineet päästövapaasti ja paikalliset asukkaat ovat hyvin positiivisesti olleet mukana hankkeessa alusta alkaen. Pitäisikö ottaa oppia tuulipuistohankkeiden onnistumisista ja välttää pään lyömistä seinään. Pitäisikö meidän välttää  virkamiesten sekä konsulttien työllistämistä paksujen paperinippujen keskellä yhteiskunnan rahoituksella? Inkoo ja Raseborg tulevat tekemään hankkeesta poliittisen päätöksen aikanaan ja lautakunnat joutuvat hanketta penkomaan monelta eri suunnalta. Aika loppuu meiltä kesken tällaisessa asioiden pyörityksessä ja uusiutuvaa energiaa sekä kestävän kehityksen tekoja tarvitaan jo tänään!

Suomen Merituuli Oy suunnittelee rakentavansa tuulipuiston,  joka käsittäisi noin 60 kpl yksikköteholtaan 3-5 MW olevaa tuulivoimalaitosta ( kokonaismaksimiteho olisi siis 180 – 300 MW ).  Alueen etäisyys Inkoon ja Tammisaaren keskustasta on noin  20 km ja tuulipuistoalueen suunniteltu pinta-ala on noin 53  km2. Tuulivoimalat sijoittuisivat noin 5-20 m syvyiselle vesialueelle ja alueella on vain muutama matalikko ja luoto. Kunkin tuulivoimalaitoksen kokonaiskorkeus olisi noin 125 – 150  metriä. Tämä asia oli esitetty harhaanjohtavalla tavalla selvityksessä. Tuulivoimalaitosyksiköt tulisivat kiinteällä perustuksella merenpohjaan. Länsi-Uudenmaan kuntien, Uudenmaanliiton ja poliittisten päättäjien aikaansaamassa maakuntakaavassa osa suunnittelualueesta on osoitettu tuulivoimalatuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Maakuntakaavan logiikassa ei periaatteessa ole mitään vikaa, se on tehty niillä voimavaroilla ja osaamisresursseilla, jotka ovat olleet käytössä.  Maakuntakaavan merkityksestä ja siitä miten hyvin se on tehty tuulipuiston toimivuutta ajatellen olisi hyvä keskustella. Maakuntakaava ei voi olla ainoa määräävä ja sitova  tekijä vaan kaikki vaihtoehdot on otettava näin isossa hankkeessa huomioon. Tuulivoimapuisto voidaan hyvin nykytekniikalla sijoittaa vaikka 40 - 50 km :n etäisyydelle Inkoon voimalaitoksesta. Itämeren kaakkoisnurkassa, Tanskassa ja Norjassa etäisyydet ovat 45 km:n luokkaa.

Tuulivoiman rooli on ja tulee olemaan merkittävä ja erittäin tärkeä uusiutuvien energialähteiden joukossa. Worldwatch- instituutin “maailman tila 2009” raportin mukaan tuulienergiakapasiteetin kasvu vuodessa on noin 24,1 % ja on toiseksi suurinta aurinkosähkötuotannon kasvun 40,6 % jälkeen. Tuulienergian käyttöaste on vielä mitättömän pieni ja käyttämätöntä kapasiteettia on valtavasti. Euroopassa Saksassa on noin 40 % koko EU:n tuulivoimalakapasiteetista ja Espanjassa on eniten uutta tuulivoimalakapasiteettia. Tanskassa 21 %, Espanjassa 12 %, Saksassa 7 % ja EU:ssa 2,5 % energiasta tuotetaan tuulivoimalla. USA:ssa on viime vuosina tehty jätti-investointeja tuulivoimapuistoihin ja yhtenä esimerkkinä on Texasin 667 tuulivoimalaitoksen puisto entiselle öljykentälle vuonna 2008 ja USA:n tuulivoimakapasiteetti v. 2009 on ylitti arvon 25 000 MW. Saksassa tuulivoimakapasiteettia on noin 25 000 MW eli toiseksi eniten maailmassa. Eri maissa tavoitteet vuosille 2015 – 2030 ovat aivan huikeita ja suuruusluokkaa 25 – 30 % tuulivoiman osuudelle kokonaiskulutuksessa. Suomessa on valtiovallan taholta lähdetty voimallisesti tuulivoiman kasvattamiseen ja tästä syystä useita tuulivoimapuistohankkeita ( 15 – 20 kpl ) on vireillä eri puolilla Suomea. Uudenmaan maakuntakaavassa varauksia on noin 1000 MW ja Pohjanmaalla sekä Lapissa molemmissa on kyse huomattavasti suuremmista tehoista 3000 – 5000 MW. Uudellamaalla Siipyy ja Inkoo-Raseborg yhdessä muutaman pienemmän yksikön kanssa olisi maksimissaan noin 1000 MW. Kyseessä on Suomen mittakaavassa hyvin merkittävästä asiasta ja tässä suhteessa hankkeen valmisteluun olisi kyllä panostettava merkittäviä voimavaroja sekä yhteiskunnan tuella asiantuntijaresursseja. Nyt näin ei ole tehty vaan ollaan kyllä liikkeellä aika heikoilla eväillä. Hankkeen valmistelu on tehty suurella kiireellä,  tähän asti tehty selvitystyö on laadultaan keskinkertaista,  epämääräistä  ja osin huonoa. Tältä pohjalta ei mielestäni järkevällä tavalla voida edetä ainakaan eteenpäin.

Tuulivoimalla tuotettu sähkö on puhdasta ja ns. päästötöntä energiaa. Ilmaan, veteen ja maaperään ei synny päästöjä. Polttoainetta ei tarvitse kuljettaa tai polttoainejätettä poistaa. Tuulivoimalaitoksen elinkaarianalyysi lupaa noin 50 vuoden käyttöiän ja laitoksen rakenteisiin käytetyt materiaalit ovat kierrätettävissä ja siis voidaan käyttää uudestaan.  Ensimmäisissä tuulivoimalaitoksissa 80- luvulla tutkimusjulkaisujen mukaan tuulivoimala ei pystynyt tuottamaan sitä energiaa, mikä sen valmistamiseen kului. Tänä päivänä teknologisen kehityksen ansioista tilanne on aivan toinen ja tuulivoimala on jo 3 - 4 kuukauden aikana tuottanut sen energian mikä sen valmistamiseen kului. Siis 50 vuoden käyttöiällä tämän päivän teknologian tuulivoimalaitoksissa päästään kestävän teknologian kriteerioiden kannalta erinomaisen hyvään tulokseen.  Tuulivoimalaitosten kiinteät perustukset tarjoavat suojapaikkoja linnuille ja hyviä vedenalaisia kasvustoalustoja kasveille ja vesieläimille. Periaatteessa nyt kun meillä on mahdollisuus ja energiaa käytettävissä tuulivoimaloiden rakentamisella on energiataseen kannalta erinomaisen hyvä ja positiivinen vaikutus. Avomerialueella tuuliolosuhteet tuulen nopeuden suhteen ovat hyvät ja häiritseviä pyörteitä ei juuri esiinny.

Tuulivoimalaitosten yksi suuri haitta liittyy visuaaliseen näkyvyyteen ja niiden maisemaa muuttaviin ja rikkoviin tekijöihin. Valon osuminen,  heijastuminen,  valon ja varjon liike häiritsevät ainakin lähietäisyyksillä. Meluhaitat ovat kiistattomia lähietäisyyksillä. Roottorin siiven ulkokärjen kehänopeus voi saavuttaa äänen nopeuden suurilla pyörimisnopeuksilla ja synnyttää ns. shokkipaineaallon ja voimakkaan ääniaaltorintaman.  Generaattorin aiheuttama melu ja mahdolliset rungossa syntyvät matalataajuiset värähtelyt ovat myös äänilähteitä. Äänimallinnuksesta on puhuttu hienoilla termeillä kuten 3D- mallinnus ( erään yrityksen edustaja esittelytilaisuudessa ) ja muuta,  mutta pääsääntöisesti akustiset mallinnukset eivät toimi ja ovat erittäin epäluotettavia. Ainoa luotettava tapa on tehdä pitkäkestoisia melumittauksia paikan päällä erilaisissa mittauspisteissä. Meluhaittoja kiistattomasti tehokkaimmin vaimentaa ainoastaan etäisyyden kasvattaminen. Tuulivoimalaitokset avomerialueella vaativat vesiliikennettä varten riittävät suojaetäisyydet ja tämä rajoittaa liikkumista alueella. Rakennustöiden vaikutukset ovat huomattavat Inkoo-Raseborg kohteessa,  koska koko rakentamisvaihe suunnitellaan vietävän läpi kahdessa vuodessa. Perustusten rakentaminen tapahtuu usein upottamalla massiivisia rakenteita ja maa-ainesta on kuljetettava sekä pohjaa on työstettävä. Ravinteet lähtevät liikkeelle ja vesi samenee useamman vuoden ajaksi. Haitat pahimmassa tapauksessa voivat olla huomattavia vesikasvillisuudelle ja vesieläimille. Matalalle tehtävät perustukset eivät ole suuri ongelma. Huonoimmassa tapauksessa esim. 15 - 20  m syvään veteen tehtävä perustus on erittäin kallis ja vaatii huomattavan suurien ainemäärien liikuttelua.

Linnustoon, muuttolintuihin ja muuhun eläimistöön liittyvät vaikutukset ovat yleensä haitallisia ja niiden haittavaikutusten vakavuus olisi arvioitava pitkällä aikavälillä. Merikotkan törmääminen tuulivoimalan roottoreihin avomerialueella ei käsitykseni mukaan ole ongelma,  koska merikotkat omien havaintojeni mukaan aina liikkuvat lähellä saaria. Arktisten lintujen muutto tapahtuu osin hyvin korkealla tai myös alkukeväällä myös lähellä meren pintaa. Pitäisikin selvittää laitoksen siipien pyörimisalueella noin 20 – 150 m meren pinnan yläpuolella olevaa lintujen määrää muuttoaikana. Tähän tarkoitukseen löytyy tänä päivänä hyviä tutkalaitteita ja Rambollin kiikaribongareita ei tarvita. Tuulivoimalaitosten roottorit aiheuttavat ongelmia ( ylimääräisiä kaikuja ja kohinaa ) meriliikenteen tutkalaitteisiin ja ilmavalvonnan kannalta asiaa olisi myös tutkittava. Kännykkäverkkoon, radioliikenteeseen merellä ja TV- lähetyksiin sekä langattomaan viestintään liittyviä häiriöitä syntyy lähellä tuulivoimapuistoa, mutta ei kauempana.

Miksi uusiutuvaa energiaa sitten tarvitaan? Ilmaston muutos tarkoittaa 50 000 vuoden mittakaavassa sitä, että ihmisen toimintojen ansiosta voimme viivästää seuraavaa jääkautta noin 200 vuotta. Ilmaston muutos 200 vuoden mittakaavassa voi tarkoittaa meren pinnan nousua 3 - 5 m jäätiköiden sulaessa ja meriveden keskilämpötllan kasvaessa. Kasvihuonekaasuista tällä hetkellä hiilidioksidi on se, jonka päästöjen vähentämiseen ihmisten toimintojen suunnalla tähdätään.  Hiilidioksia syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden palaessa ( 56,6 % kaikista hiilidioksidipäästöistä ). Hiilidioksidia syntyy myös meidän oman kotipihan kompostorissa. Kaatopaikoilla hapettomassa tilassa biojätteen mädättämisessä syntyy metaania, joka nykyään pyritään keräämään talteen tai polttamaan kaatopaikan soihtupolttimissa. Tuulivoimalla voidaan vähentää merkittävästi kasvihuonekaasujen päästöjä energiantuotannossa ja tämä on ilmastonmuutoksen kannalta tärkeä asia. Ehkä kuitenkin tulevaisuuden lähin uhkatekijä on öljyn loppuminen ja worldwatch- instituutin julkaisun “maailman tila 2009” mukaan tunnetut öljyvarat loppuvat 42 vuoden kuluttua ja öljyyn  sitoutuneen energiakapasiteetin kasvu on vain 1,8 %. Fossiilisista polttoaineista öljyn kulutus kasvaa jatkossa huolimatta nykyisestä muutaman vuoden huonosta taloustilanteesta. Kiinan, Intian ja Venäjän oma öljyn kulutus tulee voimallisesti lisääntymään elintason nousun myötä. Näissä maissa on kyse valtavista väestömääristä ja siis hyvin suurista voluumeista energiakulutuksen kasvussa. Venäjän tuotantokäytössä olevat öljyvarat loppuvat eri ennusteiden mukaan jo 20 vuoden kuluttua ja tämä vaikuttaa voimakkaasti Suomen tilanteeseen. Uusiutuville energialähteille on siis ilmastonmuutoksen lisäksi toinen tärkeä tilaus nyky-yhteiskunnan toimintojen taholta ja teollisten toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi. Uusia energiaratkaisuja tarvitaan muuallakin kuin vain energian tuotannossa, koska uusiutuvien energialähteiden avulla emme pysty koskaan täysin korvaamaan käytettävissä olevien fossiilisten polttoaineiden kapasiteetin laskua.

Uusien teknologioiden muutosvaikutukset  olisi aina huomioitava, kun suunnitellaan uusia ja suuren kokoluokan energiahankkeita. Aurinkoenergiapuolella on juuri nyt tapahtumassa merkittäviä kehitysaskeleita tuotannollisessa mielessä maailmalla ja myös Suomessa muutaman yrityksen toimesta. Tuulienergian kannalta kiinnostava uusi teknologiaratkaisu ovat ns. kelluvat tuulivoimalaitokset. Porin Mäntyluodossa oleva metallialan yritys Technip Offshore Finland on joutunut vaihtamaan lomautukset sisäänotoiksi ja työvoimaa etsitään ympäri Suomea. Norjan rannikolla heidän v. 2008 valmistamansa kelluva tuulivoimalaitos on osoittautunut suurmenestykseksi ja tilauskirjat kasvavat silmissä. Inkoo-Raseborg tapauksessa tämä tarkoittaisi sitä, että tuulivoimapuisto voitaisiin sijoittaa ulommas merelle syvempään veteen ja meren pohjaan kohdistuvat maansiirtotyöt vähenisivät merkittävästi. Maisemavaikutukset häviäisivät ja luontoon kohdistuvat haittatekijät ehkä pienentyisivät. Energiansiirto kauempaa ei myöskään ole ongelma enään tänä päivänä.

Pystyakseliset tuulivoimalaitokset ovat olleet tuotannossa Suomessa jo 10 vuoden ajan suomalaisen yrityksen Windside toimesta. Tästä esittelytilaisuudessa yrityksen edustajat  eivät osanneet paikalla olleen henkilön kysymykseen vastata mitään. Pystyakseliset suurikokoiset tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä myös pienemmillä tuulen nopeuksilla ja niiden korkeus on huomattavan pieni verrattuna vaaka-akselisiin laitoksiin.  Meluvaikutukset ovat lähes olemattomia. Pystyakselisten voimaloiden hyötysuhde ei ole kuitenkaan kovin hyvä. Ensimmäiset pystyakselisilla roottoreilla toimivat kauppalaivat ovat jo liikenteessä ja toimivat noin 30 - 50 % pienemmällä polttoaineen kulutuksella.

Yksi merkittävä aivan uusi innovaatio ovat ns. ilmassa kelluvat tuulivoimalaitokset tai korkeat tuulivoimalaitosrakenteet. Tuulienergian määrä 2 - 3 km:n korkeudella on 15 kertaa suurempi kuin lähellä maan pintaa noin 100 m:n korkeudella. Tämä johtuu huomattavasti suuremmista tuulen nopeuksista kun mennään yli 500 m:n korkeuksiin. Ilmassa kelluvat tuulivoimalaitokset ovat tutkimus- ja testausvaiheessa ja USA:ssa muutaman suurkaupungin yläpuolella näitä jo ollaan harkitsemassa, jos kustannustehokkuuteen ja riittävään luotettavuuteen päästään. Suomessa laskettelukeskusten mäkien huipuille olisi mahdollisuus rakentaa näitä tuulivoimalaitoksia riittävän korkealle ilman merkittäviä maisemallisia häiriötekijöitä ja hiihtohisseihinkin saadaan sitten energiaa omasta takaa. Korkeiden tuulivoimalaitoksien rakentaminen kaatuu kustannuksiin ja riittävän lujia materiaaleja ei tähän löydy. Lapissa tunturialueille korkealle suurten tuulen nopeuksien alueelle on jo rakennettu toimivia tuulivoimalaitoksia arktisiin olosuhteisiin.

Pystyakselit järjestelmät jo laivoissa: http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article117719.ece

Merituulipuisto Saksan malliin: http://www.tekniikkatalous.fi/…293369.ece
Merituulipuistoja Suomeen: http://www.tekniikkatalous.fi/…113292.ece

Kelluva tuulivoimalaitos Norjassa: http://www.kauppalehti.fi/5/i/…8168011350

Kelluva tuulivoimalaitos Norjassa: http://www.tekniikkatalous.fi/…e54194.ece
Kari Vierinen, Siuntio